20

Lyngseidet

20.5 – 4.6.2012

S/Y Ladyn kotisatamana on viimeiset 18 vuotta ollut Lyngseidet, Lyngenin kunnassa, Pohjois-Norjassa. Talvet Lady on viettänyt Lyngseidet Mekaniske Verkstedin rannassa, slipillä pressun alla turvassa tuulilta ja tuiverruksilta. Kesäisin on tutkiskeltu merialueita Lyngenin vuonon pohjoispuolisia alueita. Nyt on aika kääntää kokka kohti etelää, kotivesiä ja Uuttakaupunkia. Sen verran Lady on ”norjalaistunut”, että kyljessä on norjalainen venerekisterinumero ja matkassa on myös Norjan lippu. Suunnitelma Ladyn paluumatkasta on itänyt jo useita vuosia, mutta aina on tullut eteen sellaisia esteitä, ettei merimatkaa ole voitu aloittaa.

Nyt vihdoin on saatu tilanne järjestymään sellaiseksi, että matkan toteutumismahdollisuudet ovat käsillä. Pitkä matka on siis edessä, joten valmistelut on tehtävä huolella. Kaikkia laitteita on koekäytettävä etukäteen, jotta tiedetään niiden edelleen olevan toimintakunnossa. Surimman harmin on tuottanut Wallaksen keitin/lämmitin, jota ei saatu toimimaan. Ilman keitto- ja lämmitysmahdollisuutta ei lähes 2500 merimailin matkaa voi suorittaa. Tämän takia jouduttiin jopa pyörähtämään uudelleen Suomen puolella varaosia noutamassa. Onneksi postin kulku tällä kertaa oli nopeaa.

Kaikenkaikkiaan valmistelut ja varustelut Lyngseidetissa kestivät yli 2 viikkoa. Vesillelasku noudatti vanhaa kaavaa hyvässä ja lämpimässä säässä, vaikka siinäkin oli oma jännitysmomenttinsa. Laskun aikana toinen vaunun pyörien alla olevista ratakiskoista murtui ja sen kohdan yli oli mentävä sentti sentiltä käsipelillä. Viimein voitiin huokaista helpotuksesta, sillä Lady pääsi onnekseen turvallisesti uimaan. Takaisin ei kuitenkaan ole enää paluuta, niin ruosteessa ja huonossa kunnossa kiskot ja vaunu ovat. On siis lähdettävä matkaan.

Vesillelaskun jälkeen valmistelut jatkuivat, mutta keli oli kaikkea muuta kuin kesäinen, ei edes keväinen. Kolme päivää satoi jäistä vettä ja räntää. Vuorenhuiput saivat uuden valkoisen hunnun. Pikkuhiljaa tuotiin kamppeita autosta paattiin ja kummasti ne sinne jälleen löysivät paikkansa ja katosivat.

Keittimen rupaamisessa meni sitten myös kolme päivää. Kaikki sähköliitännät tarkistettiin, vaihdettiin ylikuumenemissuoja ja annettiin ”sähköshokkeja” keittimen pumpulle. Vihdoin Wallas alkoi naksuttaa kotoisasti ja levyt lähtivät lämpenemään. Mutta vieläkään ei saatu lämmittimen puhallinkantta toimimaan. Ilman sitäkin tullaan ehkä toimeen vähän aikaa, sillä nyt on luvattu poikkeuksellisen suotuisaa säätä – pientä itätuulta ja aurinkoista. Sellaista tilaisuutta ei sovi hukata, sillä heti alkumatkasta on haastava legi. Pitää päästä pohjoiseen pois Lyngenin vuonosta ja kiepsahtaa Lyngstuvan ohi eteläänpäin kohti Tromssaa. Ehkei niemennokka ole aivan Cape Hornin veroinen, mutta pienellä paatilla voi keikkua vääränlaisella tuulella kovastikin.

Lady pressun alla (2 kuvaa)