Käpälämäelle   

paluu koetulossivulle   silmätarkastetut siperianhuskyt
SH:n perinnölliset sairaudet (listamuoto)    SH:n perinnölliset sairaudet (taulukkomuoto)


RD, verkkokalvon vajaakehitys (Retinan Dysplasia)

Verkkokalvo on silmän takaseinällä oleva kalvo, jonka pinnalla on näkösoluja (tapit ja sauvat). RD ilmenee siten, että verkkokalvo on poimuilla, eikä sileänä silmän takaosassa. Fokaalissa RD:ssa verkkokalvossa on pullistumia ja runsasta poimuttumista.Yleensä muutama ryppy verkkokalvolla ei aiheuta näkökyvyn heikentymistä. Jos taas poimuttumista on runsaasti, seurauksena voi olla koko verkkokalvon irtautuminen ja sokeutuminen. Monilla yksilöillä on muutamia retinan poimuja ja on eläinlääkärin tulkinnasta kiinni katsotaanko ne vakaviksi. Yleensä noin kymmenkuntaa poimua pidetään vielä normaalina. Sairaus on synnynnäinen ja voidaan todeta jo luovutusikäisillä pennuilla. Periytymistavaksi on epäilty autosomaalia ressessiiviä, jolloin sairaan pennun vanhemmat ovat sairauden kantajia. RD:n osuus kaikista tutkituista jää noin 0,5%:iin.

PHTVL/PHPV, pysyviä verisuonijäänteitä
(Persistent Hyperplastic Tunica Vasculosa Lentis/Persistent Hyperplastic Primary Vitreous)

Sikiöaikaikana linssin ravitsemuksesta vastaa sikiöaikainen verisuoni ja primäärilasiainen. Silmän kehitykseen kuuluu, että linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni vähitellen surkastuu ja prosessi on valmis, kun pentu on 2-4 viikon ikäinen. Joskus tästä verisuonituksesta jää osa surkastumatta. Se näkyy kellertävänvalkoisena plakkina, joka kiinnityy linssin takapintaan, ja jossa voi olla näkyvissä myös verisuonitusta. Sairaus luokitellan kuuteen eri asteeseen pienistä täplistä sokeutta aiheuttaviin muutoksiin, jolloin linssi on muuttunut epänormaaliksi rakenteeltaan ja seurauksena on sekundääri harmaakaihi. Yleensä yksilöitä, joilla on PHTVL-PHPV asteita 2-6 ei suositella jalostuskäyttöön.

Periytymistapa on monimutkainen, mutta oletetaan sen olevan autosomaali dominantti epätäydellisellä penetranssilla (tai polygeeninen). Varsinkin dobermannit ja staffordshirebullterrierit ovat alttiita rotuja. Dobermannilla sekundääri kaihi on yleinen. PHTVL/PHPV voidaan todeta luotettavasti jo luovutusikäisellä pennulla. Siperianhuskylla ei katsota PHTVL/PHPV:n olevan perinnöllinen, mutta vaikea asteisia yksilöitä ei pitäsi käyttää jalostukseen.